Kolme porrasta

Anoreksian paranemisprosessin olennaisimpia paloja on myöntäminen. Sen voisi yksinkertaistaen muotoilla kolmeen portaaseen, jotka koskevat ennen kaikkea sairauden oikean ja virallisen nimen ääneen sanomista. Ensin se opetellaan sanomaan itselleen. Sitten lääkärille ja hoitohenkilökunnalle. Viimeinen porras on asian myöntäminen ympärillä oleville ihmisille. Minulta vei aikaa jo se, että uskalsin kirjoittaa sairauteni nimen. Aluksi en maininnut sitä nimeltä […]

Kielletystä tulee sallittua

Tilani pahenemisen myötä olen palannut alkuun monen asian kanssa. Tappelut ruokailuista, kykenemättömyys asua yksin, sekä fyysisen kunnon jyrkät muutokset ovat palanneet elämääni kutsumattomina vieraina, vaikka todellisuudessa olen korkeimman omakätisesti lähettänyt niille kutsut. Toimin jälleen emäntänä Anoreksian vieraille, ja se saa minut pohtimaan lisää menneisyydessäni sattuneita syitä ja seurauksia. Vaikka takana oli jo pitkä matka ennen […]

Kun elämänilo asuu ulkomailla

Elämänilo on ehkä merkittävimpiä asioita joihin Anoreksia vaikuttaa. Elämänilo on elintärkeää. Olen elänyt hetkiä, joina kadotin kosketuspinnan elämiseen. On hassua sanoa että elin ne hetket, koska se tuntui enemmänkin välitilalta, jossa odotin elämisen alkamista. Niinä aikoina sairauteni eristi minut jälleen elämääni kuuluvista ihmisistä, ja aloin etsimään elämää ja elämäniloa uusilla tavoilla. Etsin niiden lisäksi irtautumista […]

Tuntuisi unelta nähdä hyvä uni

Niin sanottujen kiirevuosieni loppuvaiheessa alkoi runsaan vuoden mittainen painajaiskausi. Se alkoi pienistä, oudoista unenpätkistä ja eteni niin pahaksi, että pelkäsin toden teolla öisin. Lopulta minua pelotti jopa mennä nukkumaan. Heräilin keskellä yötä niin kylmänhikisenä, että minun oli vaihdettava vaatteita useita kertoja yössä. Yöpöydälläni oli pino puhtaita yövaatteita ja pyykki pestiin joka päivä. Vaivuin yhä kamalimpiin […]